Soijalattea ja muuta merkityksellistä

Kyllä minä niin mieleni pahotin, kahviloiden hinnoista. Yhden kupillisen hinnalla saa jo melkein paketillisen kahvia kotiin. Eli ostin mokat ja maidot kaupasta ja nautiskelin kotoilusta. 

Aika moni muukin on ehkä tuskaillut kasvipohjaisten maitojen käyttöä kahvissa. Maidot paakkuuntuvat, kun niitä lorauttaa kahvin sekaan eikä makukaan vastaa totuttua. Tässä kuvassa on soijamaitoon tehty latte. Maito vaahtoutui ihan kivasti. Kasvimaito kannattaa aina lämmittää ensin valmistipa lattea tai ei, jotta se on saman lämpöinen kahvin kanssa. Myös lehmänmaito on lämmitettävä, jos haluaa saada aikaan vaahdon kahvin pinnalle. Kahvin maustoin kardemummalla ja kanelilla. Kokeilkaa rohkeasti mausteita kahvin seassa!

Kahvin tarinan kerrotaan alkaneen etiopialaisten munkkien paimentaessa vuohia. He havaitsivat vuohien piristyvän syötyään kahvipensaan marjoja, Toinen maistoi marjoja, mutta heitti ne pahan maun vuoksi nuotioon. Paahtuneista kahvipavuista nousi huumaava tuoksu ja kahvin tarina oli saanut alkunsa. Kului kuitenkin kauan ennen kuin kahvia alettiin valmistaa juotavaan muotoon ja varsinkin ennen kuin se levisi kaiken kansan nautinnoksi.

Ruotsi-Suomeen kahvi saapui 1600-luvun lopulla. Suomalaiset juovat hyvälaatuista, vaaleapaahtoista kahvia, eniten Juhla Mokkaa. Vaaleapaahtoinen kahvi (paahtoaste 1 tai 2) on hapokkaampaa ja eri makuvivahteet on helpompi erottaa kuin tummapaahtoisesta. 

Suomeen on alkanut viime vuosina syntyä pienpaahtimokulttuuria ja sille on tilaustakin, kun kahvikulttuuri on muuttunut Suomessa. Aiemmin kotona nautitut pullakahvit ovat osittain siirtyneet kahviloihin ja myös tummemalle paahtoasteelle on kysyntää. Kahvi on nautinto, josta haetaan eri makuvivahteita ja uusia sekoituksia.

Lisätietoa:  http://yle.fi/uutiset/suomalainen_kahvikulttuuri_muuttuu__pienet_paahtimot_nayttavat_tieta/7273722

www.kahvi.net/

www.paulig.fi