Miten puhua lapsille eläintuotannosta?

Tänään ylen Aamutv:ssä oli haastateltavana Elina Lappalainen uusimman kirjansa tiimoilta. Jokainen tietoinen kuluttaja ja kasvissyöjä on miettinyt, kuinka kertoa lapselle ruoan alkuperästä ja etenkin eläinperäisten tuotteiden tuotannosta. Lasten kirjat antavat kuvan idyllisestä maalaistalosta, jonka pihalla possu, kanat ja lehmät kirmailevat vapaina ja onnellisina. Totuus on kaukana tästä. Monella aikuisellakin olisi päivitettävää nykyisestä ruoan tehotuotannosta mielikuvien tasolta todellisuuteen.
Suomalainen syö lihaa joka vuosi keskimäärin 78 kiloa. Ottaen huomioon, että luku sisältää myös kasvissyöjät ja ihmiset, jotka syövät lihaa paljon vähemmän, luku kuulostaa todella hurjalta! Suomalaista lihaa ei riitä meidän tarpeisiimme, vaan yhä enemmän lihaa tuodaan ulkomailta. Kotimaiset lihantuottajat kamppailevat kannattavuuden kanssa, koska kuluttaja haluaisi lihansa halvemmalla.
Noin joka viides nautakilo ja 13% sianlihasta tuodaan ulkomailta. Harva meistä tietää, mistä esimerkiksi lounasruokalan, ravintolan tai valmisruoan liha on peräisin. Puhumattakaan, että tietäisi, kuinka liha on elänyt elämänsä.

Elina Lappalaisen ja Christel Rönnsin Mistä ruoka tulee? Nakki lautasella (Tammi) ilmestyi huhtikuussa paikkaamaan aukkoa todenmukaisemman ruoan tuotannon kuvaamiseen. Kirja ei kuitenkaan esitä järkyttävimpiä kuvia eikä mässäile kauheuksilla. Karuimmista epäkohdista voi jokainen aikuinen ottaa itse selvää, kun lapset ovat menneet nukkumaan. Tietoa kyllä löytyy, joten enää ei voi paeta epätietoisuuden taakse valintojensa seurauksia pakoon.
Elina Lappalaisen Syötäväksi kasvatetut -teos (Atena) sai Tieto-Finlandia-palkinnon vuonna 2012. Kannattaa lukea, jos se on vielä jäänyt hyllyyn.